Mitä henkilökohtainen apu on ja mihin sitä myönnetään?
– Henkilökohtainen apu on toisen ihmisen antamaa välttämätöntä apua niissä tavallisen elämän asioissa, joita henkilö ei pysty kokonaan tai osittain itse vamman tai sairauden vuoksi tekemään. Henkilökohtainen apu on palvelu, jota tulee myöntää vammaispalvelulain mukaiset edellytykset täyttävälle vaikeavammaiselle henkilölle. Käytännössä henkilökohtainen apu mahdollistaa itsenäisen elämän vaikeavammaiselle henkilölle.
Mihin henkilökohtaista apua myönnetään?
Henkilökohtainen apu kohdistuu niihin toimiin, jotka henkilö tekisi itse, mutta ei niistä vamman tai sairauden vuoksi selviä. Henkilökohtaisen avun tarkoitus on auttaa vaikeavammaista henkilöä omien valintojensa toteuttamisessa niin kotona kuin kodin ulkopuolella: päivittäisissä toimissa, työssä ja opiskelussa, harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä.
Päivittäisillä toimilla tarkoitetaan niitä toimintoja, joita ihmiset elämässään tekevät joko joka päivä tai harvemmin, mutta kuitenkin toistuvasti tietyin aikavälein. Ne ovat siis elämässä yleisesti tehtäviä tavanomaisia asioita. Tällaisia ovat muun muassa liikkuminen, pukeutuminen, henkilökohtainen hygienia ja sen hoito, vaate- ja ruokahuolto, kodin siisteydestä huolehtiminen sekä asiointi, kuten esimerkiksi kaupassa tai viranomaisessa asioiminen. Päivittäisiin toimiin kuuluu myös vaikeavammaisen henkilön huollossa tai hoidossa olevan lapsen päivittäisiin toimiin osallistuminen.
Kuinka paljon henkilökohtaista apua tulisi myöntää?
Vammaispalvelulain 8 c §:ssä on säännökset siitä, kuinka paljon henkilökohtaista apua on myönnettävä. Tämän lisäksi on otettava huomioon perustuslain lain säännökset, jotka turvaavat jokaisen oikeuden välttämättömään huolenpitoon ja riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että palveluilla tulee turvata jokaiselle ihmisarvoinen elämä sekä edellytykset toimia yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä. Ihmisarvoinen elämä tarkoittaa perustarpeiden tyydyttämisen lisäksi esimerkiksi sosiaalisten suhteiden ylläpitoa sekä mahdollisuuksia tehdä valintoja ja toteuttaa eri tavoin itseään.
Palvelutarpeen arviointi ja palvelussuunnitelma on keskeisessä asemassa riittävää tuntimäärää arvioitaessa. Palvelusuunnitelman laatimisen yhteydessä on syytä arvioida henkilökohtaisen avun tarve kaikilla elämänalueilla.
Palveluasumisen tai asumispalveluiden piirissä olevalla henkilöllä on oikeus saada asumispalveluiden lisäksi henkilökohtaista apua yksilöllisen tarpeensa mukaan työhön ja opiskeluun, harrastuksiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen tai sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämiseen.
Järjestämistavasta riippumatta henkilökohtaisen avun käyttäjä itse päättää, miten, missä ja milloin hän saa henkilökohtaista apua sekä kuka häntä avustaa.