Mihin erilaisiin tarpeisiin henkilökohtaista avustamista voi saada?

Henkilökohtainen avustaminen päivittäisissä toimissa

Henkilökohtaista apua on järjestettävä päivittäisiä toimia varten siinä laajuudessa kuin vaikeavammainen henkilö sitä välttämättä tarvitsee. Laissa ei määritellä minimi- tai enimmäistuntimäärää, vaan arviointi tulee tehdä yksilöllisen tarpeen perusteella. Päivittäisiä toimia ovat toiminnot, joita ihmiset elämässään tekevät joka päivä tai harvemmin, mutta kuitenkin toistuvasti tietyin aikavälein.

Esimerkkeinä päivittäisistä toimista ovat kotona ja kodin ulkopuolella tapahtuvat jokapäiväiset ja yleisesti elämässä tapahtuvat asiat ja toimet, kuten liikkuminen, pukeutuminen, henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen, vaate- ja ruokahuolto, kodinhoito, kaupassakäynti, lääkärikäynnit, muu asiointi, lasten vieminen päiväkotiin ja lasten päivittäisiin toimiin osallistuminen sekä muut mahdolliset jokapäiväiset ihmiselämän tarpeet.

Henkilökohtainen avustaminen työssä ja opiskelussa

Henkilökohtaista apua on järjestettävä työtä ja opiskelua varten siinä laajuudessa kuin vaikeavammainen henkilö sitä välttämättä tarvitsee. Laissa ei ole määritelty enimmäistuntimäärää, vaan arviointi tehdään yksilöllisen tarpeen perusteella.

Työllä tarkoitetaan työsuhteeseen perustuvan toiminnan lisäksi yritystoimintaa. Opiskeluna pidetään vastaavasti jonkin tutkinnon tai ammatin saavuttamiseen tähtäävää opiskelua tai sellaista opiskelua, joka vahvistaa vaikeavammaisen henkilön ammattitaitoa ja työllistymisedellytyksiä. Tällaiseksi opiskeluksi on katsottava myös vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus.

Esimerkiksi lukiossa ja korkeakouluissa opiskelevien vaikeavammaisten henkilökohtainen apu järjestetään vammaispalvelulain nojalla. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelun edellyttämien avustajapalveluiden järjestämisvastuu on ensisijaisesti koulutuksen järjestäjällä. Velvollisuus järjestää opiskelijalle henkilökohtainen koulunkäyntiavustaja on kuitenkin vain vaativan erityisen tuen tehtävän saaneella koulutuksen järjestäjällä eli ns. erityisoppilaitoksella. 

Henkilökohtaista apua voidaan järjestää myös ulkomaille suuntautuvien tavanomaiseen elämään kuuluvien loma- ja työmatkojen ajaksi.

Henkilökohtainen avustaminen perusopetuksessa

Perusopetuksen osalta henkilökohtaisen avun ensisijainen järjestämisvastuu on kunnan opetustoimella. Vammaispalvelulla on toissijainen velvollisuus järjestää henkilökohtaista apua, jos esimerkiksi koulutoimen järjestämä apu ei ole riittävää tai sopivaa.

Perusopetuslain 31 §:n mukaan vammaisella ja muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut. Päätöksen asiassa tekee opetuksen järjestäjä. Avustaminen voidaan järjestää joko henkilökohtaisen tai useamman oppilaan yhteisen avustajan turvin.

Koululaiselle annettava vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi myös kattaa esimerkiksi kotitehtävissä avustamisen kouluajan jälkeen.

Henkilökohtainen avustaminen harrastuksissa, yhteiskunnallisiin asioihin osallistumisessa sekä sosiaalisessa kanssakäymisessä

Harrastuksia, yhteiskuntaan osallistumista ja sosiaaliseen kanssakäymistä varten (kuten ystävyys- ja sukulaisuussuhteiden ylläpitämiseen) henkilökohtaista apua on järjestettävä vähintään 30 tuntia kuukaudessa, jollei tätä pienempi tuntimäärä riitä turvaamaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avuntarvetta.

Kyseessä on vähimmäismäärä, joten tarvittaessa perustellusta syystä tuntimäärä voi aina olla suurempikin. Erityistilanteissa on mahdollista myöntää näihin toimintoihin myös vähemmän kuin 30 tuntia kuukaudessa. Silloin kunnan on kuitenkin pystyttävä perustelemaan, millä tavoin vähimmäismäärää vähäisempi tuntimäärä kattaa välttämättömän avun tarpeen.